Uutinen | 2016-04-07 | 08:59 AM

Uusiutuva sähkö ja vety – hiilidioksidivapaan teräksen ratkaisu?

Voiko terästeollisuus, joka vastaa suurimmasta osasta Ruotsin teollisuuden nykypäästöistä, muuttua täysin hiilidioksidivapaaksi? Tähän kysymykseen Vattenfall yrittää nyt löytää vastauksen yhdessä teräsyhtiö SSAB:n ja mineraalikonserni LKAB:n kanssa.

Pörssinoteeratun teräsyhtiö SSAB:n Luulajan ja Oxelösundin masuuneissa käytetään nykyisin koksia (kemiallisen kaasutusprosessin läpikäynyttä kivihiiltä) raudan erottamiseksi hapesta.

Koksin käytöstä aiheutuu suuret hiilidioksidipäästöt.

Koksin sijasta vettä

Vattenfall käynnistää nyt yhteistyössä SSAB:n ja fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja kaasua, rautamalmin esikäsittelyssä käyttävän mineraalikonserni LKAB:n kanssa hankkeen mahdollisuuksista korvata koksi vedyllä raudanvalmistuksessa.

Vedyn etuna on, että siitä jää hiilidioksidin sijasta jäljelle vain vettä.

”Varma tulevaisuuden kannalta”

Vattenfallin Magnus Hall osallistui yhdessä SSAB:n ja LKAB:n edustajien sekä Ruotsin elinkeino- ja innovaatioministeri Mikael Dambergin (S) kanssa 4. huhtikuuta yhteistyöhanketta esittelevään lehdistötilaisuuteen.

– On erittäin kiinnostavaa osallistua tähän hankkeeseen, jolla pyritään turvaamaan yhden Ruotsin keskeisen teollisuudenalan tulevaisuus käyttämällä hiilidioksidivapaata sähköä korvaamaan fossiilisia polttoaineita terästuotannossa. Tämä on alku erittäin mielenkiintoiselle, ympäristöystävälliselle kehityshankkeelle, joka hyödyttää kumppaneitamme, Vattenfallia sekä tietysti ilmastoa, toimitusjohtaja Magnus Hall toteaa.

Suuri mittakaava

Ilmastoystävällinen tapa tuottaa vetyä on elektrolyysi, jossa uusiutuvaa sähköä käytetään veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi.

Mikael Nordlander, Vattenfallin R&D Portfolio Manager, sanoo, ettei vielä ole esimerkkejä vetykaasutuotannosta elektrolyysin avulla sellaisessa mittakaavassa, jota SSAB:n masuunien varustamiseen tarvittaisiin.

– Elektrolyysi on tekniikkana tunnettu, mutta sen suhteuttaminen tällaiseen kapasiteettiin on haasteellista.

Suuret tarpeet

Vetykaasutuotanto vaatii energiaa, ja alustavat laskelmat osoittavat, että uusiutuvan sähkön tarve voi Pohjoismaissa nousta vuositasolla jopa 20 TWh:iin.

– Vertailun vuoksi Ringhalsin ydinvoimalan vuosituotanto on 28 TWh:ia, selventää Mikael Nordlander ja toteaa, että juuri tässä keskustelussa Vattenfallilla on pääasiallinen rooli hankkeen alkuvaiheessa.

– Sitoudumme energiajärjestelmäanalyysiin. Energian suurkäyttäjän on vastaanotettava vastaava määrä tuotantoa, jotta pystyisimme pitämään järjestelmän tasapainossa. Tulemme tarvitsemaan lisää joustavuutta. Käytämmekö tarpeen täyttämiseen esimerkiksi vesivoimaa? Samalla häviäisimme kuitenkin säätelykyvyssä. Kiinnostava ajatus on myös, että annetaan vetykaasutuotannon joustaa.

Vaikutukset tärkeitä

Tutkimushankkeen arvioidaan kestävän puolitoista vuotta, minkä jälkeen seuraa pilottihankkeen tutkimus- ja kehitysohjelma.

Tekniikka voitaisiin ottaa käyttöön arviolta 2030-luvulla.