Ajankohtainen vesitilanne 6.9.2018

Kesä 2018 on ollut vähäsateinen ja tavallista lämpimämpi, Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa oli heinäkuussa 3–4 astetta ja elokuussa 2 astetta tavallista korkeampi. Kuuman ja kuivan kesän takia jokien ja järvien pinnat sekä pohjavedet ovat monin paikoin hyvin alhaalla etenkin maan länsi- ja keskiosassa, paikoin jopa poikkeuksellisen alhaalla. Erityisesti Keski-Suomessa järvien vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu on ollut paikoin ennätyksellisen suurta, kun kevään harvinaisen suuret vedenkorkeudet vaihtuivat kuivan kesän takia elokuun loppuun mennessä harvinaisen alhaisiin lukemiin. Ennusteiden mukaan järvien vedenpintojen lasku jatkuu edelleen syys–lokakuussa.

Maaperään sitoutuneen veden määrään, eli maankosteuden vajeeseen on kuiva kesä vaikuttanut merkittävästi aiheuttaen maaperän kuivuutta. Tästä syystä mahdolliset sateet imeytyvät ensin maaperään, ja kestää aikansa ennen kuin kuivuus helpottaa vesistöissä. Säännösteltyjen järvien laskua on pyritty hillitsemään kesällä maltillisilla juoksutuksilla, ja juoksutukset jatkuvat edelleen vähäisinä. Jokien virtaamat ovat koko maassa pieniä ja todennäköisesti myös pysyvät sellaisina, sillä mahdolliset sateet imeytyvät ensisijaisesti kuivaan maahan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan touko–elokuu on ollut mittaushistorian lämpimin. Hellettä mitattiin maan eteläosissa noin 40 päivänä, ja Lapissa noin 20 päivänä. Kesäkuu–elokuu oli myös tavanomaista vähäsateisempi etenkin lännessä. Ahvenanmaalta Keski-Suomeen yltävällä alueella sademäärät jäivät noin puoleen tavanomaisesta. Vähäiset sademäärät yhdistettynä kuumuuden aiheuttamaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi etenkin alkukesästä.

Lue lisää

Suomen ympäristökeskus - Vesitilannekatsaukset

Ilmatieteen laitos

Vattenfallin säännöstelemien järvien tilanne

Koitere

Koitereen vedenpinta oli heinä–elokuussa pääsääntöisesti 143,50–143,60 cm, eli normaalissa kesäkorkeudessa. Virtaamat olivat etenkin elokuussa selkeästi normaalia pienempiä. Heinä–elokuussa Koitereen vesistöalueella lämpötilat olivat keskimäärin 2,5–3 astetta keskimääräistä korkeammat, ja sademäärät ajankohdalle tavanomaista hieman suuremmat.

Ennusteiden mukaan lämpimämmät ilmat jatkuisivat syyskuun loppupuolelle. Merkittäviä sateitakaan ei ole odotettavissa. Koitereella vedenkorkeus pysynee nykyisellä korkeudella syyskuussa, mutta virtaamat ovat edelleen keskimääräistä pienempiä.

Pohjanmaa

Lapuanjoella Hirvijärven vedenpinnan korkeus on alhaisimmalla tasolla vuosien 1984–2016 havaintojaksolla, järven pinta on 65 cm alemmalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Hirvijärvestä juoksutetaan niin pientä virtaamaa kuin mahdollista, huomioiden kuitenkin että Hipin padolle määritetty minimivirtaama täyttyy. Myös Nurmonjoen latvajärvet ovat hyvin alhaisella tasolla, ja järvistä lähtevät vesimäärät ovat hyvin pieniä. Vedenpinnan ennustetaan jatkavan laskuaan muutamilla senteillä vielä syyskuun ajan, jonka jälkeen vesitilanne hiljalleen paranee. Virtaamat pysynevät pieninä koko syksyn.

Kalajoella Hautaperän tekojärven vedenkorkeus on noin 1,3 m alhaisemmalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin, ja järven vedenpinnan korkeudet ovat alhaisimmalla tasolla havaintojakson 1976–2016 aikana. Kalajoen Lassilankoskeen on asetettu velvoitevirtaama, ja tämän täyttämiseksi vettä otetaan Hautaperästä. Myös Kalajoen latvajärvien vedenkorkeudet ovat hyvin alhaisella tasolla, ja useista järvistä juoksutetaan vain minimivirtaamia. Hautaperän vedenkorkeuden lasku jatkuu syyskuussa, mutta sen ennustetaan kääntyvän kuun loppupuolella hitaaseen nousuun. Minimivirtaamilla jatketaan tämän hetken ennusteen mukaan marraskuuhun saakka.

Pyhäjoen Pyhäjärvellä vedenkorkeudet ovat 15–20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan lokakuulle saakka, ja järven pinta jäänee myös talvella selvästi tavanomaista alhaisemmalle tasolle.

Siikajoella Uljuan tekojärven pinta on suunnilleen samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Uljuan voimalaitos ei ole paria poikkeusta lukuun ottamatta ollut toukokuun puolivälin jälkeen käytössä, vaan heinäkuusta alkaen Siikajoen kuivuutta on helpotettu ohijuoksutuksilla. Tämän hetkisen ennusteen mukaan tulovirtaamat Siikajoella kasvaisivat lokakuussa, jolloin myös Uljuan voimalaitos voitaisiin ottaa taas käyttöön.

Keski-Suomi

Keski-Suomen pohjoisosassa lämpötilat olivat heinä–elokuussa 2,5–4 astetta keskimääräistä lämpimämmät ja sademäärät keskimäärin alle puolet tavallisesta. Maaperässä oleva vesimäärä on 30–40 % alhaisempi kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.

Kivijärvellä vedenpinnan korkeus on laskenut säännöstelyrajan alapuolelle elokuun lopussa, ja vedenpinnan korkeus on alhaisimmalla tasolla vuoden 1981–2016 havaintojakson aikana. Säännöstelystä on sovittu, että mikäli Kivijärven pinta laskee em. tason alapuolelle, juoksutetaan Hilmon voimalaitoksesta ja Potmonkoskesta yhteensä 4 m3/s. Ennusteen mukaan Kivijärven vedenpinta ja virtaama pysynevät suunnilleen nykyisellä tasolla lokakuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen vedenpinta kääntyy hitaaseen nousuun. Järven pinta jäänee myös talvella normaalia vedenkorkeutta alhaisemmalle tasolle.

Saarijärvellä vedenpinnan korkeus on laskenut tason 117,50 cm alapuolelle, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia Elosaaren lossin käyttöön. Saarijärven virtaamat ovat tällä hetkellä vain noin 1,5 m3/s vuorokaudessa, joka on 80–90 % keskimääräistä vähemmän. Ennusteen mukaan Saarijärven vedenkorkeus pysynee nykyisellä tasolla syyskuun loppupuolelle saakka, jonka jälkeen se kääntyy nousuun. Järven pinta jäänee myös talvella hieman normaalia vedenkorkeutta alhaisemmalle tasolle.

Lähteet

Ilmatieteen laitos

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu - Vesitilanne ja ennusteet

Viimeksi päivitetty : 2018-09-06 13.31