Ajankohtainen vesitilanne 5.12.2018

Tänä syksynä on edelleen kärsitty kevään ja kesän aiheuttamasta kuivuudesta. Vesitilanne jatkuu edelleen vähävetisenä Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Kymijoen vesistöalueilla osa järvien vedenpinnoista on ennätyksellisen alhaalla. Joulukuun alkuun ennustetut lumi- ja räntäsateet saattavat hieman helpottaa järvien tilannetta. Lapissa ja Itä-Suomessa jokien ja järvien vedenpinnat ovat lähempänä tavanomaisia korkeuksia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuussa sadetta saatiin vaihtelevasti ja lokakuussa sademäärät olivat lähes koko Suomessa alle keskimääräisen. Marraskuussa sademäärät olivat vähäisiä, Etelä- Itä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla vettä satoi ainoastaan 40-60 % keskimääräiseen verrattuna.

Myös pohjavedet ovat kuivuudesta kärsivillä alueilla poikkeuksellisen alhaalla. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Lounais- , Länsi- ja Keski-Suomessa on aiheellista arvioida veden säästämistarvetta, koska kuivuusjakso jatkuu yhä, eivätkä pohjavesivarastot luultavasti ehdi täydentyä ennen talvea:

Suomen ympäristökeskus - Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa pohjaveden pinnat alhaalla

Suomen ympäristökeskus - Vesitilannekatsaukset

Ilmatieteen laitos - Lämpötila- ja sadekarttoja vuodesta 1961

Vattenfallin säännöstelemien järvien tilanne

Koitere

Koitereen vesitilanne palautui syksyn sateiden myötä normaalille tasolle. Syyskuussa Koitereen valuma-alueella sadetta saatiin tavanomaista enemmän ja myös lokakuun sademäärät olivat keskimääräisellä tasolla. Marraskuussa sademäärät jäivät selvästi alle tavanomaisen. Syys-marraskuussa Koitereen vedenpinnan korkeus on vaihdellut välillä 143,52-143,81. Myös virtaamat ovat olleet tavanomaisella tasolla. Loka-joulukuussa Koitereella on voimassa säännöstelysuositus, jonka mukaan vedenpinta pyritään pitämään tason 143,85 alapuolella rantojen sortumisen ehkäisemiseksi. Joulukuussa vedenpinnankorkeutta ruvetaan vähitellen laskemaan kevättä kohti.

Pohjanmaa

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Hirvijärven pinta on alempana kuin kertaakaan aikaisempina syksyinä. Hirvijärvestä juoksutetaan niin pientä virtaamaa kuin mahdollista, huomioiden kuitenkin, että Hipin padolle määritetty minimivirtaama täyttyy. Mikäli talvi jää vähälumiseksi, ollaan jo nyt lähellä kevään alimpia vedenkorkeuksia. Myös Nurmonjoen latvajärvet ovat selvästi tavanomaista alhaisemmalla tasolla.

Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on lähes kaksi metriä keskimääräistä alempana. Myös Kalajoen latvajärvien vedenkorkeudet ovat hyvin alhaisella tasolla, ja useista järvistä juoksutetaan edelleen minimivirtaamia. Suurimpien järvien vedenpintoja pyritään pitämään alkutalven ajan nykyisellä tasolla mahdollisimman suuren vesitilavuuden varmistamiseksi ja mm. kalakuolemien ehkäisemiseksi. Vedenpinnan lasku kevättä varten aloitetaan tammi-helmikuussa.

Pyhäjoen Pyhäjärvellä vedenkorkeudet ovat lähes 20 cm normaalia alempana, ja virtaamat ovat vain kolmasosan tavanomaisesta. Vesitilanteen ei odoteta enää tämän vuoden puolella paranevan nykyisestä. Vedenkorkeus on jo nyt lähellä kevään alimpia korkeuksia, ja Pyhäjärven pintaa pyritään pitämään mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa koko talven ajan.

Siikajoella Uljuan tekojärven pinta on lähempänä tavanomaisia vedenpinnan korkeuksia kuin muualla alueella. Uljuan vesivoimalaitos käynnistettiin lokakuun lopussa laitoksen oltua seis lähestulkoon yhtäjaksoisesti toukokuun puolivälistä saakka. Joulu-tammikuussa lähdetään laskemaan Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuksia ja varaudutaan kevääseen ja tulvakauteen.

Keski-Suomi

Keski-Suomessa ja Kymijoen vesistöalueella veden pinnat ja virtaamat ovat hyvin alhaisella tasolla useita kuukausia kestäneen kuivuuden ja lämpimän kauden takia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan toukokuun alusta laskettu sadekertymä alueella on ollut vain runsaat 300 mm, kun vastaavalla aikajaksolla sataa keskimäärin noin 450 mm. Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi ovat selvästi keskimääräistä alempana ja esimerkiksi Vuosjärvi, Muuruejärvi, Summasjärvi ja Karankajärvi ovat lähellä ajankohdan alinta havaittua vedenkorkeutta niiden vuonna 1910 alkavan havaintojakson aikana.

Kivijärvellä vedenpinnan korkeus on yli 40 cm normaalia alempana tavanomaiseen verrattuna, ja lähellä kevään alimpia vedenkorkeuksia. Kivijärvestä juoksutetaan minimivirtaamaa, eikä tilanteen odoteta enää tämän talven aikana juurikaan paranevan. Hilmon voimalaitoksella tehdään vuoden 2019 peruskunnostuksia, jonka aikana laitos ei ole käytössä. Kunnostuksiin varaudutaan jo aiemmin, ja Kivijärven vedenkorkeudet tultaneen pitämään tavallista alhaisempina vuoden 2019 aikana.

Saarijärvellä vedenpinnan korkeus on noin 20-30 cm tavanomaista alempana, mutta virtaamat ovat vain murto-osan keskimääräisestä. Saarijärven vedenkorkeuksia aletaan laskea kohti kevätkorkeuksia joulu-tammikuussa.

Lähteet

Ilmatieteen laitos

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu - Vesitilanne ja ennusteet

Viimeksi päivitetty : 2018-12-05 15.46