Uusi energiajärjestelmä

Eurooppalaisella energiajärjestelmällä on edessään suuri muutos. Muutoksessa on kyse uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisestä, pienimuotoisen energiantuotannon kasvattamisesta, käyttäjien roolin muuttumisesta aktiivisemmaksi ja Euroopan sähköverkkojen välisten yhteyksien parantamisesta.

Uusi järjestelmä on entistä linkittyneempi, mutta myös hajautetumpi. Keskitetty ja hajautettu tuotanto toimivat rinnakkain linkittyneinä toisiinsa. Uusi energiajärjestelmä on jo muotoutumassa,

Muutoksen vahvin taustavoima on EU:n omaksuma 20-20-20-tavoite. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 arvoihin, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiapaletissa 20 prosenttia ja kasvattaa energiatehokkuutta 20 prosenttia. EU on laatinut 20-20-20-tavoitteiden pohjalta Roadmap 2050 -suunnitelman, jossa huomioidaan myös EU:n pitkän aikavälin tavoitteet toimitusvarmuuden ja talouskasvun edellytysten suhteen. Muutoksen toinen tärkeä poliittinen vauhdittaja on Saksan energiamarkkinoiden muutos (Energiewende), jossa on kyse mm. ydinvoimasta luopumisesta. Muutosohjelmassa asetetaan tavoitteet myös uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.

Teknologinen kehitys helpottaa energiamarkkinoiden muutosta. Kotitaloudet ja yritykset voivat ‒ paitsi huolehtia omasta energiantuotannostaan ‒ myös toimittaa ylituotantonsa energiajärjestelmän käyttöön.

Siirtyminen kohti uusiutuvia energialähteitä

Uusiutuvan energian tuotanto on epäsäännöllisempää kuin perinteinen vesi- tai ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotanto. Tämä asettaa vaatimuksia sähköverkolle. Kun tuulivoimasta ja muista vaihtelevasti saatavilla olevista energialähteistä saatavan energian määrä kasvaa, kasvaa myös älykkäiden ja joustavien jakeluverkkojen tarve. Siirtokapasiteettia on pystyttävä lisäämään ja integrointia parantamaan.

Hajautettu järjestelmä

Perinteinen sähköverkko on rakennettu toimittamaan sähköä pienemmästä määrästä voimaloita, jotka tuottavat suuria ja tasaisia määriä sähköä. Nyt sähköverkkoja muokataan niin, että niihin pystytään liittämään suurempi määrä maantieteellisesti hajallaan olevia voimaloita, jotka tuottavat sähköä vähemmän ja joiden tuotantomäärät vaihtelevat. Sähköverkkoa on myös seurattava aiempaa tarkemmin, kun sähkönjakelu tuottajan ja kuluttajan välillä on kaksisuuntaista.

Aktiiviset käyttäjät

Sähkömarkkinoiden sääntelyn vähentyminen on johtanut tietoisuuden lisääntymiseen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin sekä uudenlaisiin odotuksiin ja vaatimuksiin. Energiatietoisuus kasvaa myös jatkossa, kun kuluttajat ovat entistä halukkaampia kontrolloimaan omaa energiankulutustaan ja yhä suurempi osa kuluttajista muuttuu kuluttaja-tuottajiksi, jotka siis osallistuvat sähkömarkkinoille sekä kuluttajina että tuottajina.

Älykkäiden sähköverkkojen ansiosta sähkönkuluttajat voivat siirtyä osittain tai kokonaan sähkön nettotuottajiksi esimerkiksi asentamalla aurinkopaneeleja katoilleen. Tuottajien ja kuluttajien välillä myös tiedonsiirto on kaksisuuntaista.

Kuluttajat odottavat yhä suuremmassa määrin innovatiivisia sähköratkaisuja, kuten sopimuksia, jotka sallivat itsetuotetun ylijäämäenergian takaisinoston, kotitalouksien energiankäyttöä valvovia sovelluksia, energian optimointia ja sähköllä toimivien ajoneuvojen kehitystä.

Energiatehokkuus

EU:n tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 arvoihin. Yksi tapa saavuttaa tavoite on rohkaista kuluttajia käyttämään sähköä niinä vuorokaudenaikoina, jolloin sähköntuotanto on korkeimmillaan. Toinen tapa on antaa yritysten ja kotitalouksien käyttöön yksinkertaisempia työkaluja, kuten älymittareita, joilla energiankulutusta voidaan seurata ja hallita. Sekä kotitaloudet että yritykset voivat pienentää energiakustannuksiaan merkittävästi käyttämällä energiaa älykkäämmällä tavalla.

Integroidut eurooppalaiset markkinat

Jotta sähkönjakelua voitaisiin tehostaa, uuden eurooppalaisen energiajärjestelmän on oltava aiempaa linkittyneempi. Markkinoiden integroiminen vaatii infrastruktuurin nopeaa laajentamista kaikilla jännitetasoilla. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja vahvempiin sähköverkkoihin ja maan sisäisiin verkostoihin sekä parempia yhteyksiä eri maiden välillä. Siirtokapasiteettia on pystyttävä laajentamaan esimerkiksi Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä sekä Saksan pohjois- ja eteläosien välillä.

Viimeksi päivitetty : 2014-03-18 13:48