Tietoa merienergiasta

Merienergia on uusiutuvan energian lähde, jossa sähköä voidaan tuottaa vuorovedestä, aalloista tai meriveden suolapitoisuuseroista.

Yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta on vettä. Tuuli, vuorovesi ja merivirrat vaikuttavat mereen, ja siksi se kantaa suuria määriä energiaa.

Tämä merkitsee, että "polttoaine" on ehtymätöntä ja vapaata. Lisäksi merienergian eri muotojen ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä.

Uusilla teknologioilla merkittäviä mahdollisuuksia

Tutkijat ja insinöörit ympäri maailman tekevät työtä kehittääkseen teknologian, joka muuttaisi meren energian sähköksi. Vaikka uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, ne ovat yhä kehitysvaiheessa. Niiden merkitystä tulevaisuuden energiajärjestelmissä on vaikeaa ennustaa.

Meriaallot

Suurimman potentiaalin omaava vesivoiman muoto on meriaaltovoima. Tuulen ja virtausten synnyttämät aallot voisivat vaikuttaa merkittävästi hiilineutraaliin energiajärjestelmään. Tällä hetkellä aaltovoima on kehitysasteella, ja aaltovoiman valjastamiseen liittyy yhä teknisiä haasteita.

Edistysaskelia aaltovoiman osalta

Aaltovoimaloiden on pystyttävä tuottamaan kohtuullinen määrä energiaa niin heikkotuulisella säällä ja matalassa aallokossa kuin myös myrskyssä ja korkeassa aallokossa. Niiden on myös selvittävä mereltä niihin kohdistuvasta fyysisestä kuormituksesta, eivätkä ne saa vaikuttaa kielteisesti eläin- ja kasvikuntaan. 

Maailmalla on viime vuosina virinnyt useita merienergian kehitystä tukevia aloitteita. Euroopassa pääpaino on ollut Isossa-Britanniassa, jossa on perustettu avustus- ja tukiohjelmia edistämään merienergian tutkimusta ja kehittämistä. Edistystä tapahtuu, ja niin EU:n kuin myös kansallisella tasolla käynnistetään ohjelmia tutkimushankkeiden tueksi.

Vuorovesienergia

Vuorovesienergia hyödyntää matalan ja korkean veden välisiä korkeuseroja sekä vuoroveden aiheuttamia virtauksia lahdissa ja rannikolla. Vuorovesivirtaukset ovat erittäin hyvin ennustettavissa, mikä on selkeä etu energiantuotannon ja voimalan ylläpidon suunnittelussa.

Vuorovesivoimaloita on käytetty pienimuotoisesti esimerkiksi Ranskassa 1960-luvulta alkaen, mutta vuorovesienergian potentiaali laajamittaisena energialähteenä on jokseenkin epävarma. Suurin rajoite on, että vain harvat paikat soveltuvat suurten vuorovesivoimaloiden sijaintipaikoiksi.

Osmoosivoima

Osmoosivoima, jotka kutsutaan joskus myös suolavoimaksi, hyödyntää energiaa, jota vapautuu makean veden sekoittuessa suolaiseen veteen.

Osmoosivoimalassa makea ja suolainen vesi ohjataan erillisiin säiliöihin. Säiliöiden välissä on puoliksi läpäisevä kalvo, joka päästää läpi vesimolekyylit, mutta ei suuria suolamolekyylejä. Suolaveden suolamolekyylit vetävät makean veden kalvon läpi, mikä saa aikaan osmoottisen paineen suolavesisäiliössä. Painetta käytetään turbiinin voimanlähteenä, ja turbiini puolestaan tuottaa sähköä.

Valtava mahdollisuus – mutta teknologia on yhä kallista

Osmoosivoima on uusiutuva energialähde, jota voitaisiin teoriassa käyttää kaikkialla, missä makea vesi virtaa suolaiseen. Mahdollisuus on mahtava, mutta teknologia on yhä kallista. Suurin haaste on kalvojen kehittämisessä ja niiden hinnan alentamisessa. Maailman ensimmäinen osmoosivoimala avattiin vuonna 2009, ja se sijaitsee Norjassa Oslon ulkopuolella.

Viimeksi päivitetty : 2014-03-18 13:01