Tietoa hiilestä

Hiili on tehokas ja edullinen energialähde, joka sopii vakaaseen energian massatuotantoon.

Voimaloissa käytetään kahdenlaista hiiltä: rusko- ja kivihiiltä. Ruskohiili muodostui vanhoissa suometsissä korkean paineen alaisena 15‒20 miljoonaa vuotta sitten. Kivihiili kehittyi samaan tapaan, mutta se altistui lisäpaineelle ja lämmölle 300‒350 miljoonan vuoden ajan maan uumenissa. Tämä selittää hiilipitoisuuden eron: ruskohiilen hiilipitoisuus on noin 30 prosenttia ja kivihiilen 80 prosenttia.

Energiakolmio

Yhteiskunnan energiatarpeen täyttäminen edellyttää kolmen eri tekijän saamista tasapainoon: kilpailukyvyn, toimitusvarmuuden sekä ympäristön ja ilmaston. Yksikään energialähde ei ole kaikista näkökulmista tarkasteltuna optimaalinen. Tässä energiakolmiossa kuvataan hiilivoiman haittoja ja hyötyjä.

Toimitusvarmuus: Hiilivoimalat pystyvät tuottamaan sähköä tasaisesti ja suuressa mittakaavassa. Fossiilisista polttoaineista hiiltä on saatavana eniten, ja sen varannot ovat maantieteellisesti eniten hajallaan, jolloin sitä on käytettävissä eikä toimituksiin kohdistu häiriöitä.

Kilpailukyky: Hiilivoiman tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset. Polttoainekustannukset ovat matalia ja hiilimarkkinat toimivat hyvin. Toisaalta hiilivoimaloiden CO2-päästöjä vähentävät teknologiat ovat kalliita.

Ilmasto ja ympäristö: Hiilivoimalat synnyttävät korkeita CO2-päästöjä. Lisäksi hiilenlouhinta vaikuttaa merkittävästi ympäristöön ja infrastruktuuriin. Käytöstä poistuneille avolouhoksille on jouduttu istuttamaan uudelleen kasvillisuutta. Suuria ponnisteluja ‒ mukaan lukien "puhtaiden" hiiliteknologioiden kehittäminen CO2-päästöjen vähentämiseksi ‒ on käynnissä hiilivoimaloiden ympäristövaikutusten hallitsemiseksi.

Viimeksi päivitetty : 2016-10-03 10:21