Tietoa biomassasta

Biomassa on uusiutuvan energian lähde, joka voi sisältää mitä tahansa aina peltoenergiasta maa- tai metsätalouden jäämiin ja jätteeseen. Se on tällä hetkellä Euroopan suurin uusiutuvan energian lähde.

Biomassaa on käytetty polttoaineena jo tuhansia vuosia. Biomassasovellusten kehittämisessä on otettu suuria harppauksia kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tätä nykyä on olemassa erilaisia menetelmiä, joilla biomassasta tuotetaan lämpöä ja sähköä: pellettejä käytetään kotitalouksissa lämmitykseen ja maatalousjätteestä tuotetaan sähköä kaupallisissa voimaloissa.

Bioenergian odotetaan kattavan yli puolet EU:n energiantuotannosta vuonna 2020

Bioenergia on nykyisin EU:n suurin uusiutuvan energian muoto, ja sen odotetaan säilyvän johtavassa asemassa myös toteutettaessa EU 2020 -tavoitteita. Tämä aiheutuu suurelta määrin biomassan johtavasta asemasta lämmityksessä ja liikenteessä. Sähköntuotantoon on muitakin uusiutuvan energian vaihtoehtoja, mutta liikenne ja lämmitys ovat varsin riippuvaisia biomassasta.

EU renewable energy outlook by 2020

Avaa kuva suurempana (uusi ikkuna)

Neljä prosenttia EU:n sähköntuotannosta

Biomassa ja jäte muodostivat noin neljä prosenttia EU:n sähköntuotannon energialähteistä vuonna 2010. Biomassaa käytetään pääasiassa maissa, joissa metsäteollisuus on laajamittaista ja metsäteollisuuden jäännösmateriaaleja, kuten oksia, puulastuja ja sahanpurua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon. Mailla, joissa maatalous on suuressa roolissa ja teollisuus tuottaa biopolttoaineeksi kelpaavaa jätemateriaalia, on suuri potentiaali lisätä biomassan käyttöä.

Biomassan ja jätteen osuus sähköntuotannosta (2008)
Nationer %
Tanska 11 11
Ranska 1 1
Saksa 4 4
Alankomaat 6 6
Puola 2 2
Espanja 1 1
Ruotsi 7 7
Iso-Britannia 3 3
Suomi 14 14

Lähde: IEA:n tilastot, sähköntuotanto 2010

Voit tarkastella interaktiivista kuvaa päivittämällä verkkoselaimesi uudempaan versioon.

Vuorovaikutteisen kuvan nähdäksesi sinun on päivitettävä internetselaimesi uudempaan versioon

Dramaattista kasvua odotettavissa

Euroopassa pelkästään biomassaa käyttävien voimaloiden määrän odotetaan kasvavan dramaattisesti tulevina vuosina. Lisäksi sitä käytetään kivihiilen rinnalla useissa kivihiilivoimaloissa.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen biomassa auttaa pienentämään CO2-päästöjä huomattavasti

Biomassa voi auttaa CO2-päästöjen pienentämisessä. Jotta biomassan energiakäyttö vähentäisi CO2-päästöjä merkittävästi, viljelyksistä ja tuotannosta on pystyttävä huolehtimaan valvotusti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Me Vattenfallilla parannamme jatkuvasti tarkistus- ja valvontamenetelmiämme varmistaaksemme, että käyttämämme biomassa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Vattenfall kuuluu Sustainable Biomass Partnership -järjestöön.

Energiakolmio

Yhteiskunnan energiatarpeiden täyttäminen edellyttää kolmen eri tekijän saamista tasapainoon: kilpailukyvyn, toimitusvarmuuden sekä ympäristön ja ilmaston. Yksikään energialähde ei ole jokaisesta kulmasta tarkasteltuna optimaalinen. Energiakolmio kuvaa biomassan etuja ja haittoja.

Ilmasto ja ympäristö: Biomassan käyttäminen energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijasta vähentää CO2-päästöjä huomattavasti. Biomassan poltto vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään, mutta kun biomassa kasvaa, se sitoo hiilidioksidia itseensä fotosynteesin välityksellä. Oikein käsitellystä biomassasta tulee siis ajan myötä hiilineutraalia.

Saatavuuden turvaaminen: Biomassa voidaan muuntaa vakaaksi ja luotettavaksi sähkön ja lämmön lähteeksi. Biomassan saatavuus voidaan turvata pienessä mittakaavassa, mutta suurempien volyymien turvaaminen on tällä hetkellä vaikeampaa. Yksi tärkeä vaihe on globaalin kauppa- ja sertifiointijärjestelmän luominen ja vakiinnuttaminen. Biomassavarannot ovat maantieteellisesti hajallaan ja poliittinen riski on rajallinen.

Kilpailukyky: Biomassan käyttö sähköntuotannossa on tällä hetkellä kalliimpaa kuin hiilen, maakaasun tai ydinvoiman kaltaisten energialähteiden käyttö. Globaali biomassan toimitusketju on kehittymässä, ja ajan myötä teknologiset ja logistiset kehitysaskeleet alkavat laskea hintoja. CO2:n hinnannousu parantaa myös biomassan taloudellista kilpailukykyä.

Viimeksi päivitetty : 2014-03-11 15:30